Melu ja tärinä
Automaation lisääntyessä melualtistus tulee kuitenkin ottaa entistä enemmän huomioon. Työympäristö ja koneet on suositeltavaa suunnitella ja valita niin, että normaalissa varastotyössä ei tarvittaisi kuulonsuojaimia eli melutaso jää alle 85 desibelin, mieluummin alle 80:n.
Varastoissa tärinälle altistutaan yleisimmin trukkityössä. Tärinäksi määritellään kappaleen pinnan edestakaista liikettä (värähtelyä), joka pintaa koskettaessa välittyy henkilöön ja voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa henkilön terveydelle tai turvallisuudelle.
Työvälineistä ja -kappaleista saatu käsitärinä voi vahingoittaa työntekijöiden käsien verenkiertoa, hermostoa, jänteitä, lihaksistoa ja luustoa. Työssä koettu tärinä saattaa aiheuttaa valkosormisuutta tai käden monihermovaurion, joka voidaan korvata ammattitautina. Kehotärinän on puolestaan todettu lisäävän erityisesti alaselän kipuja ja selkärangan vammoja. Siksi työnantajan pitää vähentää tärinälle altistumisen haittoja ja vaaroja.
Tärinälle on asetettu toiminta- ja raja-arvot. Toiminta-arvojen ylittyessä työnantajan on tehtävä toimenpiteitä haittojen ja vaarojen vähentämiseksi. Raja-arvo ei saa ylittyä. Arvioimisessa voidaan käyttää apuna niin kutsuttua tärinälaskinta.
Tärinäasetuksessa (48/2005)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) annetaan sekä käsi- että kehotärinälle toiminta-arvo ja raja-arvo. Lisäksi siinä määrätään, että työnantajan on selvitettävä, voivatko työntekijät altistua tärinälle. Jos työntekijät voivat altistua tärinälle, työnantajan pitää selvittää, ketkä altistuvat, millaisissa tilanteissa he altistuvat ja mitkä tekijät aiheuttavat tärinän.
Tärinään liittyviä ohjeita työnantajalle ja työntekijälle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Työsuojelu.fi)