Kemialliset ja biologiset altisteet, sisäilma
Tyypillisiä altistumislähteitä varasto- ja terminaalityössä ovat mm. rekkojen ja trukkien pakokaasut, hiekoituspöly, pieneliöt eli mikrobit, kuten homeitiöt ja bakteerit, vuotavat kemikaalit sekä varastopöly.
Kemiallinen ja biologinen altistuminen voi tapahtua ihon, hengityksen tai suun kautta. Varastotyön näkökulmasta aihetta käsitellään myös seuraavan luvun (2.10) kohdassa Hengityksensuojaimet. Työterveyshuollon asiantuntemusta ja työhygieenisiä mittauksia on syytä käyttää hyväksi, kun vaaraa epäillään.
Kaikessa toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumisen vaara, on työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto määritettävä sen mahdollistamiseksi, että jokainen riski työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle voidaan arvioida ja että voidaan päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Varaston pakokaasujen paras hallintakeino on, että sisällä käytetään vain sähkötrukkeja ja muita sähkökäyttöisiä tai manuaalisia siirtolaitteita. Lisäksi tyhjäkäyntiä ovien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä ei tule sallia. Säännöllinen pölyn ja lian poisto on hyvä sisällyttää kiinteistön huolto- ja kunnossapitosopimuksiin. Siivous ei saa nostattaa pölyä ilmaan. Tutustu sisäilmasivustoon.
Kemikaalialtistusta ei normaalitilanteessa varastoissa pitäisi tapahtua, kun tuotteet säilytetään ja varastoidaan asianmukaisesti. Yleensä varastoissa ei varsinaisesti käsitellä laimenneta, sekoiteta tai avata ja uudelleen pakata kemikaaleja. Kemikaalin pakkaus voi kuitenkin rikkoontua ja altistumista poikkeuksellisesti tapahtua. Siksi henkilökunta tulee kouluttaa ainakin ymmärtämään kemikaaleihin liittyvät vaarat sekä toimintatavat normaali- ja onnettomuustilanteissa. Tutustu kemialliset tekijät työympäristössä -sivustoon.
Kemikaalin varoitusmerkit kertovat kaikkein oleellisimman kemikaalin vaaraominaisuuksista. Kuljetuspakkauksissa merkinnät kertovat kuljetusturvallisuuden kannalta oleellisen tiedon ja voivat vähän erota käyttöpakkauksessa olevista merkeistä.
Vaarallisen kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa on ohjeet mm. onnettomuustilanteessa toimimista varten.
Mikrobitartunta on varastoissa mahdollinen. Tartunta tapahtuu siten, että mikrobeja, useimmiten viruksia tai bakteereita, pääsee elimistöön. Varastojen lisäarvopalveluissa joudutaan usein avaamaan tuotepakkauksia.
Lisäarvopalveluita ovat esimerkiksi:
- uudelleenpakkaaminen
- tarroitus ja merkintä
- kampanjatuotteiden kokoaminen
- tuotteiden lajittelu
- esittelypakkaukset
Varsinkin ulkomailta tulleiden pakkausten käsittely tulisi tehdä soveltuvilla työkäsineillä viiltohaavojen ja tartuntojen välttämiseksi.
Sisäilma
Vaikka ilman epäpuhtaudet ovat näkymättömiä, niillä voi olla vakavia vaikutksia terveyteen. Sisäilman laatuun työpaikalla vaikuttavat rakennuksen kunto sekä toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina.
Esimerkkejä sisäilman terveyshaittojen aiheuttamista oireista:
- hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys
- päänsärky
- väsymys
- kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma.
Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä.
Sisäilman ongelmia:
- rakenteiden kosteus- ja homevauriot
- ilman epäpuhtaudet
- pölyt, allergeenit, mikrobit ja kaasumaiset aineet
- puutteellisesti toimiva ilmanvaihto tai laitteiden väärä käyttö
- tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut ilman kuivuus tai liiallinen kosteus
- epätyydyttävät lämpöolot
- veto, liian korkea tai alhainen lämpötila