Lämpöolot

Työympäristön lämpöoloilla tarkoitetaan kylmiä ja kuumia työoloja ja lämpöviihtyvyyttä. Lämpöolot muodostuvat lämpötilan lisäksi ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä ja lämpösäteilystä. Lämpöoloihin vaikuttavat myös henkilön elimistön lämmöntuotanto eli työn raskaus ja suoritustapa sekä vaatetus. Lisäksi yksilölliset erot vaikuttavat lämpöviihtyvyyteen. Lämpöolot vaikuttavat työntekijän kuormittumiseen työssä – sekä kuumuus että kylmyys kuormittavat elimistöä ja heikentävät suorituskykyä.

• Kuumatyöstä puhutaan silloin, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 °C.
• Kylmätyöllä tarkoitetaan alle 15 °C lämpötilassa tehtävää työtä.
• Varastotyö voidaan yleensä luokitella keskiraskaaksi, ja sen suosituslämpötila on 19−23 astetta.

Lämpöolosuhteet ovat vaikeimmin ratkaistavia työympäristökysymyksiä varastotyössä. Varastoitavat tuotteet asettavat usein vaihtelevia vaatimuksia ylläpidettävälle lämpötilalle, jopa saman varaston eri osissa.

Kylmätyössä työterveyshuolto antaa suosituksia tauoista, suojavaatteista ja haittojen ennaltaehkäisystä. Ulkotyötä tehdään monissa varastoissa ja kylmätyötä tehdään sisätiloissa muun muassa pakaste- sekä hedelmä- ja vihannesvarastoissa. Näissä työntekijä siirtyy aika ajoin lämpimästä tilasta kylmään, mikä kuormittaa osaltaan elimistöä.

Vetoisuus on toinen lämpöolosuhteisiin liittyvä ongelma varastoissa. Isot lastausovet tulee pitää suljettuina aina, kun se on mahdollista. Henkilökulkua sallitaan vain niihin tarkoitetuista ovista. Tavaraovien vetoisuutta on syytä vähentää myös tehokkailla oviverhopuhaltimilla oviaukon suulla. Myös huonosti asennetut ovipuhaltimet voivat olla vedon syy.

Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida lämpöolosuhteet ja niiden vaikutus terveyteen:

• työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä
• työntekijälle tehtävässä työhöntulotarkastuksessa, kun arvioidaan työntekijän soveltuvuutta työhön
• muissa työterveyshuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.

Kylmätyö ja vetoisuus

Työ määritellään kylmätyöksi, mikäli työskennellään alle + 15 °C:n lämpötilassa standardin SFS-EN 14058 mukaan. Käytännössä kylmän aiheuttamia terveyshaittoja saattaa esiintyä työntekijöillä, jotka työskentelevät alle +10 °C:n lämpötiloissa. Kylmätyöstä puhutaan silloin, kun ympäristöolot aiheuttavat kylmätuntemuksia. Niitä aiheutuu ilman lämpötilan lisäksi tuulesta, kosteudesta, kylmistä nesteistä sekä kylmistä pinnoista ja alustoista.

Kylmästä aiheutuvia haittoja alkaa yleensä ilmetä alle 10 °C:n lämpötiloissa. Kylmyyden tiedetään heikentävän hengitys-, verenkierto- sekä tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyä ja lisäävän työn kuormittavuutta. Lievä ja kohtalainen jäähtyminen voi heikentää käsien toimintakykyä, ja voimakas jäähtyminen heikentää yleisemmin toimintakykyä.

Ulkotyötä tehdään monissa varastoissa ja sisätiloissa kylmätyötä tehdään pakastevarastossa. Molemmissa työntekijä siirtyy aika ajoin lämpimästä tilasta kylmään, mikä kuormittaa osaltaan elimistöä.

Kylmätyön vaikutuksia

• Kylmä työympäristö voi haitata huomattavasti työntekijän toimintakykyä ja vähentää työssä viihtyvyyttä.
• Kylmälle altistuminen heikentää lihasten suorituskykyä ja voi altistaa yläraajojen rasitusoireille ja selkäkivuille ja sitä kautta laskea fyysistä toimintakykyä.
• Vuosia jatkuneessa kylmätyössä näyttää erityisesti nivel- ja lihasvaivoja kehittyvän enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä.
• Jäähtymisen ohella vaatetus ja muut suojavarusteet heikentävät toimintakykyä ja lisäävät työn kuormittavuutta häiritsemällä tuntoaistimuksia, heikentämällä näppäryyttä sekä aiheuttamalla liikerajoituksia ja lisäämällä painoa.
• Kehon ominaisuuksista kylmänsietoa parantavat mm. isokokoisuus ja runsas ihonalaisen rasvan määrä.
• Mitä kookkaampi ihminen on, sitä pienempi lämpöä luovuttava pinta-ala on verrattuna lämpöä tuottavaan massaan.
• Myös hyvä fyysinen kunto parantaa kylmänsietoa, koska hyväkuntoiset lihakset pystyvät tuottamaan enemmän lämpöä ja myös niiden verenkierto toimii hyvin.
• Sukupuoli vaikuttaa kylmänsietoon: naiset kestävät keskimäärin heikommin kylmälle altistumista kuin miehet. Syynä on naisten pienempi koko ja vähäisempi lihasmassa.

Kylmätyön haittojen ennaltaehkäisyssä tulee ottaa huomioon:

• vedon estäminen: mahdollisimman vähäinen ilmastoinnin aiheuttama ilmanliike, ei paine-eroa eri osastojen välille, aukkojen ja koneiden aiheuttaman vedon minimointi.
• tilojen pitäminen työaikana mahdollisimman kuivana, vaatetuksen (mukaan lukien jalkineet) kastumisen estäminen.
• lämpimät taukotilat
• varusteiden kuivausmahdollisuus.

Jos lämpötila on alhainen, tulisi työvuoron alussa suorittaa alkuverryttely. Kerrospukeutuminen auttaa kehon lämpötilan säätämisessä työvuoron aikana. Kylmätyössä työterveyshuolto antaa suosituksia liittyen taukoihin, suojavaatteisiin ja haittojen ennaltaehkäisyyn.

Vetoisuus on toinen lämpöolosuhteisiin liittyvä ongelma varastoissa. Isot lastausovet tulee pitää suljettuina aina, kun se on mahdollista. Henkilökulkua sallitaan vain niihin tarkoitetuista ovista. Tavaraovien vetoisuutta on syytä vähentää myös tehokkailla oviverhopuhaltimilla oviaukon suulla.

Työskentely korkeassa lämpötilassa

Kuumassa tai liian korkeassa lämpötilassa lämmönsäätelyjärjestelmä sekä sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat. Saman tehoinen työ nostaa sydämen syketason korkeammalle kuumassa kuin normaalilämmössä.

Kuumassa merkittävä lämmönluovutuskeino on hikoilu, jolloin ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden merkitys kasvaa. Tämä johtuu siitä, että jos suhteellinen kosteus on suuri, on hien haihtuminen iholta vaikeampaa.Kuumatyö voi altistaa työntekijän lämpösairauksille, kuten lämpöpyörtymiselle ja lämpöuupumiselle. Ensimmäiset merkit mahdollisesti alkavasta liiallisesta kuuma-altistuksesta ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus.

Lyhytaikaisesta kuuma-altistuksesta ei yleensä ole haittaa perusterveelle ihmiselle. Kuitenkin jotkin sairaudet, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet, sydämen vajaatoiminta ja vaikea munuaissairaus, voivat olla esteenä kuumatyölle.

Työnantajan on ryhdyttävä työolojen parantamiseen erityisesti, kun työpaikan ilman lämpötila ylittää 28 °C.

Ensi sijassa työntekijöitä pyritään suojelemaan kuuma- ja kylmätyön haitoilta teknisin ratkaisuin, kuten ilmastoinnin avulla sekä lämpö- tai kylmälähteiden eristämisellä. Esimerkiksi auringon lämpösäteilyä voidaan toimistotyössä estää kaihtimilla. Mikäli tekniset ratkaisut eivät ole mahdollisia, lämpöolojen vaikutusta työntekijään pyritään vähentämään sopivalla vaatetuksella ja työn tauottamisella.

Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava työntekijöiden altistumisaikaa kuumalle. Yhden työskentelyjakson pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työpaikalla ilman lämpötila on 28–33 °C. Jos lämpötila ylittää 33 °C, pisin yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa. Näissä tilanteissa työntekijän olisi siis voitava tehdä työtä 10–15 minuuttia tuntia kohden viileämmässä työtilassa, tai vaihtoehtoisesti tauottaa työtään viileässä.

Lämpöoloihin liittyviä ohjeita työnantajalle ja työntekijälle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Työsuojelu.fi)