Käsin tehtävät nostot ja siirrot

Raskas käsin tehtävä nostotyö aiheuttaa haitallista kuormittumista, joka on yksi
tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijöistä. Työnantajan tulee etukäteen arvioida nostotyön turvallisuutta ja tehdä olosuhteet sellaisiksi, ettei taakkojen käsittely aiheuta vaaratilanteita tai terveyshaittoja.

Varastotyössä nostamiseen ja siirtämiseen liittyy turvallisuusriskitekijöitä, jotka aiheutuvat:

• raskaista ja epävakaista taakoista
• korkeista tai matalista työtasoista
• huonosta tilasuunnittelusta
• aikapaineesta
• huonoista pakkauksista sekä
• apuvälineiden puutteesta tai niiden vähäisestä käytöstä.

Käsintehtävät nostot

Käsin tehtäviin nostotöihin liittyviä vaaroja ehkäistäessä nostotilannetta on arvioitava kokonaisuutena. Taakan paino on yksi kuormittumiseen vaikuttava tekijä. Työtä ja työprosesseja on tarkasteltava järjestelmällisesti. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei pystytä korvaamaan mekaanisilla laitteilla, on annettava työntekijän käyttöön noston ja siirron apuvälineitä. Lisäksi työpisteet on järjestettävä sellaisiksi, että nostot ja siirrot voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti ja pyritään välttämään nostoja yli hartiatason.

Työpaikalla on varmistettava, että työntekijät saavat riittävästi opastusta erilaisista nostotilanteista ja nostamiseen liittyvistä vaaroista. Työolojen muuttuessa esimerkiksi nostettavan kilomäärän kasvaessa ohjeet on tarkistettava. Työntekijän oman kunnon ja toimintakyvyn merkitys on suuri taakkojen käsittelyn turvallisuudessa.

Nostaminen kuormittaa erityisesti selkärangan nikamien välissä olevia välilevyjä, selkärankaa tukevia nivelsiteitä sekä selkälihaksia. Välilevy voi nostossa vaurioitua ja selkä kipeytyä. Myös nivelsiteet ja selkälihakset voivat vaurioitua äkillisessä ponnistuksessa. Yli 90 asteen etukumara asento kuormittaa erityisesti nivelsiteitä, sillä tässä asennossa selkälihakset eivät pysty tukemaan selkää. Nosto pitäisikin suorittaa alaraajojen vahvoja lihaksia hyödyntäen.

Työperäisistä selkätapaturmista huomattava osa aiheutuu taakkojen käsittelyyn liittyvästä ylikuormituksesta. Kuormittavuus liittyy joko taakkaan ja työympäristöön tai nostajaan. Kun arvioidaan nostajaan kohdistuvaa kuormitusta, on hyvä muistaa, että yksilöllisten erojen lisäksi yksittäisten työntekijöiden toiminta- ja työkyky vaihtelevat eri aikoina.

Raskaasta nostotyöstä saattaa aiheutua vaaraa raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle. Tällöin työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi tälle sopiviin työtehtäviin. Jos nostotyötä tekee nuori työntekijä, siitä on tehtävä erityinen riskien arviointi.
Taakan painon lisäksi kuormitukseen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja ympäristötekijät.

Taakkaan ja ympäristöön liittyvät kuormitustekijät
Taakan noston kuormittavuus ja terveysvaarat riippuvat monista tekijöistä. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• Taakan paino ja pakkauksen koko: liian suuri paino ja suuri koko ovat riskitekijöitä.
• Sijainti ja koko: mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi on kuormitus ja tapaturmariski.
• Toistuvuus: väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana.
• Taakan vakaus: esimerkiksi nestemäisten aineiden käsittelyssä painopisteen paikka vaihtelee.
• Muoto ja käsiteltävyys: tukeva ote on tärkeä, ja tartuntakahvoista saa lisäapua.
• Nostopaikan layout: ahdas tila rajoittaa hyvän asennon ja apuvälineiden käyttöä nostossa.
• Olosuhteet: vuodenaikojen vaihtelut, lämpötila, kosteus, melu, liukas alusta.

Työntekijään liittyvät tekijät

• Sukupuoli: naisten nostovoima (käsien ja vartalon) on keskimäärin noin 60 prosenttia miesten vastaavasta.
• Ikä: fyysinen toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta muutoksia voidaan hidastaa säännöllisellä liikunnalla.
• Pituus ja paino: nostajan oma ylipaino tai alipaino voi vaikeuttaa nostosuoritusta. Pituuskin voi lisätä nostokuormitusta erityisesti raajoissa ote-etäisyyksien ja vipuvarsien kasvaessa.
• Nostotekniikka: liikenopeus ja kiihtyvyys eli nopeat liikkeet ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä kannatteluun verrattuna.
• Kokemus: harjoitus ja harjaantuminen sekä oikea tekniikka vähentävät kuormitusriskejä. Tähän tarvitaan riittävää tietämystä ja opetusta.
• Lihaskunto: hyvä lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä.
• Varusteet: vaatteiden, jalkineiden ja muiden mahdollisten henkilökohtaisten varusteiden tulee olla nostotyöhön sopivia.

Nostotyön suunnittelu
Nostotyön suunnittelu edellyttää työtapahtuman erittelyä eri vaiheisiin sekä työntekijän ominaisuuksien huomioimista. Taakka on voitava nostaa turvallisesti. Suunnittelulla vähennetään tapaturmavaaraa ja turhaa kuormittumista.

Ihmisen mitat ja työliikkeet ovat suunnittelun perusta. Ylettymiskorkeus kaksin käsin on ylin korkeus, johon käsin nostettavan taakan voi sijoittaa. Suositeltavaa on, että raskaat käsin liikuteltavat taakat sijoitetaan lähelle sylitasoa ja kevyet ylä- ja alatasoille. Raskaimmat taakat tulisi sijoittaa n. 50 cm lattiatason yläpuolelle.

Väärin sijoitettu tai mitoitettu ovi tai käytävä voi vaikeuttaa taakan siirtoa. Myös ovien aukaisu raskaan taakan kanssa on hankalaa. Automaattisesti esimerkiksi valokennon avulla aukeavat ovet helpottavat tavaransiirtoa.

Lattian liukkaus ja epätasaisuus lisäävät kantamisen kuormittavuutta ja tapaturmavaaraa. Tarpeettomia kynnyksiä pitää välttää tavaran siirtoreiteillä. Sopivan leveät ja matalat luiskat helpottavat kuljetusta. Luiskan pintamateriaalin on oltava pitävä jalan alla, ja ulkotiloissa on jään aiheuttama liukkaus poistettava. Portaissa pitää välttää painavien taakkojen kantamista. Kaiteilla, hyvällä valaistuksella ja portaiden suunnittelulla voidaan vähentää tapaturmariskiä.

Nostoon valmistautuminen

• Raskaan taakan nostossa kannattaa hyödyntää työparin apua tai mahdollisuuksien mukaan osittaa taakka.
• Aina on myös mietittävä, voidaanko käyttää nostojen ja siirtojen apuvälineitä.
• Jalkineiden on oltava tukevat ja liukumattomat. Kannasta avonaisia malleja ei tule käyttää. Käsineillä voidaan suojata tarvittaessa käsiä ja auttaa pitävän otteen saamisessa.

Oikealla nostotekniikalla vähennetään selän kuormitusta ja nostotapaturmia. Työntekijöille on syytä opastaa oikea nostotekniikka, ja sen noudattamiseen tulisi jatkuvasti kannustaa ja sen noudattamista valvoa. On varmistettava, että työntekijät saavat riittävästi opetusta erilaisista nostotilanteista ja nostamiseen liittyvistä vaaroista.

Työntekijät on opastettava käyttämään sopivinta apuvälinettä kussakin tilanteessa. Lisäksi heille on opetettava apuvälineen oikea käyttö ja varmistettava siitä saatava hyöty. On varmistettava, että nostotilanteissa toimitaan turvallisesti, vaikka kiirettä esiintyisi.

Erityisesti uudet työntekijät on opastettava nostotyöhön ja apuvälineiden käyttöön. Mutta myös vanhat työntekijät tarvitsevat opetusta erityisesti silloin, kun työ tai työolot muuttuvat. Työntekijöille on korostettava oman kunnon ja lihasten toimintakyvyn merkitystä taakkojen käsittelyssä.

Nostotyön vaaroja arvioitaessa kannattaa käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä työpaikkaselvitys. Siinä arvioidaan työhön liittyvät terveysvaarat ja haitat.

Työterveyshuollon asiantuntijat voivat myös kouluttaa yrityksen työntekijöitä ja työsuojeluhenkilöstöä oikeisiin nostotapoihin. Koulutuksen tavoitteena on, että työntekijä pystyy tarvittaessa itse arvioimaan työpisteensä ergonomiaa ja korjaamaan sitä sekä työskentelemään tuki- ja liikuntaelinten kannalta turvallisesti.