Kuormitustekijät

Varastotyön ja työympäristön tyypillisiä fyysisiä kuormitustekijöitä ovat taakkojen nostot ja siirrot sekä yksipuoliset ja hankalat työasennot. Työn ja työympäristön fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä työssä koettuihin haittoihin, työtekijöillä esiintyviin liikuntaelinoireisiin ja itsearvioituun työkykyyn.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työympäristöä, työtä ja työoloja on jatkuvasti tarkkailtava työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi sekä kehitettävä työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi.

On tärkeää ottaa huomioon, että ihmisen suorituskyky vaihtelee paljon eri henkilöillä ja samallakin henkilöllä esimerkiksi iän ja harjaantumisen mukaan. Työkyvyn ylläpito vaatii työntekijältä säännöllistä fyysisen kunnon harjoittamista.

Työterveyshuolto selvittää muun muassa työn fyysisestä kuormittavuudesta, työjärjestelyistä sekä työoloista aiheutuvan sairastumisen vaaran. Lisäksi se tekee ehdotuksia työympäristön jatkuvaksi kehittämiseksi, terveysvaarojen torjumiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä

• Varastoissa raskas ruumiillinen työ, äkilliset voimakkaat kuormitukset ja toisaalta pitkäkestoinen paikallaan olo ja staattiset työvaiheet lisäävät niska-hartia-, selkä- ja alaraajasairauksien riskiä.
• Käsiteltävän taakan tai tuotteen koko, muoto, sijainti sekä valaistusolosuhteet vaikuttavat niskan ja käsien liikkeisiin ja kuormittumiseen.
• Ulkoiset olosuhteet, kuten veto ja kylmyys, vaikuttavat siihen, miten elimistö kuormittuu.
• Nivelten keskiasennosta poikkeavat asennot ja voiman käyttö merkitsevät yleensä lisääntynyttä kuormitusta.
• Myös työliikkeiden toistuvuus ja tauotus vaikuttavat ihmisen kuormittumiseen.
• Kun työtehtävän edellyttämät mekaaniset voimat ylittävät kudosten kestävyyden, kudokset vaurioituvat. Lihasten liiallinen väsyminen aiheuttaa myös haitallisia aineenvaihdunnan muutoksia.
• Varastotyön moninaisiin tehtäviin tarvitaan erilaisia fyysisiä ominaisuuksia ja taitoja, lihasvoimaa, nopeutta, hallintaa ja tarkkuutta.

Kuormittumisen hallinnan keinoja

• Työntekijän fyysistä kuormittumista tasaavat tilojen ja työprosessien hyvä suunnittelu sekä tarpeellisten apuvälineiden hankkiminen ja niiden käytön opastaminen.
• Työvälineiden ja kalusteiden tulee olla säädettävissä erikokoisten työntekijöiden tarpeiden mukaan.
• Perehdyttämisellä ja työnopastuksella edistetään oikeiden työasentojen ja -liikkeiden omaksumista.
• Töiden sisältöjä kehittämällä voidaan vaikuttaa toistuviin yksipuolisiin työliikkeisiin.
• Työkierrolla sekä työn tauotuksella ja jaksotuksella raskaampiin ja kevyempiin, vaativampiin ja helpompiin, paikallaan oleviin ja liikkumisen mahdollistaviin tehtäviin on tärkeä merkitys hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Näin pyritään ehkäisemään voimakas väsymys ja pitämään työvire hyvänä koko työpäivän.
• Työkierto on tärkeää ottaa huomioon työvuorosuunnittelussa.